tiistai 30. joulukuuta 2008

Kynsienleikkuu

Kynsien leikkaaminen on ollut melkoinen kummitus tähän asti. Helkan äiti onneksi jaksoi joulureissun aikana räplätä Citnan tassuja niin nyt se antaa tassun ihan mielellään… ainakin kunnes kynsisakset otetaan esille. Herkuilla houkuttelemalla Helka sai jo pari kynttä leikattua koiran antaessa melkein vapaaehtoisesti.

Tällä hetkellä on kaksi tapaa leikata kynnet: houkuttelemalla "vapaaehtoisesti" pari kynttä illassa tai ottamalla koira syliin ja leikkaamalla kaikki kerralla. Jälkimmäisessä saattaa tulla muutamia pitkiä naarmuja käsiin, mutta saapahan kaikki kynnet kerralla. Toisaalta melko työlästä. Ehkäpä se oppii vielä, että ei se niin kamalaa ole, jos antaa leikata vapaaehtoisestikin.

perjantai 26. joulukuuta 2008

Joulureissu ohi

Reissu on ohi ja kotimatka odottaa. Maaseutu on koiralle aivan erilainen ympäristö kuin kaupunki. Toisen koiran saa leikkiä koko ajan (tai silloin kun Miro jaksaa) ja ulos pääsee pitkiksikin ajoiksi.

Omasta puolesta oli melko rauhallista ja meinasi välillä olla tylsäkin. Hauvat ovat ihan eri otuksia maalla kun ei tarvitse itse huomioida koiraa niin paljoa. Ihana kuitenkin päästä oman kodin rauhaan ja omaan sänkyyn. Citnakin pääsee nukkumaaan taas sängyn alle.

Kirjoitan tätä muuten kännykällä kotimatkalla, saa nähdä miten onnistuu. Toivottavasti Helkakin kirjoittaa jotain reissusta. Paremmat kuvatkin olisivat kivoja.

tiistai 23. joulukuuta 2008

Lomareissu

On taas kulunut luvattoman pitkä aika edellisestä päivityksestä. Koirasta on tullut käytännössä aikuinen ainakin ulkonäön puolesta. Sisäsiistiksi Citnaa ei voi vielä sanoa, mutta sitä lukuunottamatta se on erittäin hieno koira. Citna on jättänyt melko lailla kaikki huonekalut ja irtotavarat rauhaan, kun sille on koko ajan tarjottu puruleluja. Se on aivan uskomattoman huomionkipeä koira ja on aivan innoissaan kun sen kanssa leikkii vetolelun kanssa.

Lähdimme Helkan ja Citnan kanssa lomailemaan Helkan kotipuoleen maaseudulle ja viettämään joulua. Maalla Citna saa leikkiä parivuotiaan suomenlapinkoirapojan Miron kanssa ja melkein koko ajan joku jaksaa olla leikkikaverina.

Miro haukkuu silloin tällöin ilman mitään ilmeistä syytä (ehkä reagoi johonkin ääneen ulkoa?) ja se on Citnasta aivan käsittämätöntä. Citna pomppaa aina ylös ja on erittäin tarkkaavaisena ja saattaa varalta haukahtaa itsekin. Toivottavasti Citna ei opi haukkumaan Mirolta. :p

Yritänpä ehtiä laittamaan kuvia ja lisää kuulumisia hauvvasta piakkoin.