Paimennusvietti ja haukkuminen

Minulle taisi selvitä miksi Citna haukkuu, jos sen kanssa juoksee ulkona. Poroja paimentavana koirana sillä taitaa olla aika voimakas paimennusvietti, mistä seuraa, että se yrittää saada juoksevaa ihmistä pysähtymään. Nyt kun tarkemmin miettii haukkumista, se on melko usein selitettävissä paimennusvietillä. Toisten koirien haukkuminen menee minulta silti ohi, onko siinä kyse oman lauman suojelemisesta vierailta koirilta vai tarkoituksena saada toisten koirien huomio, jotta pääsisi leikkimään? Citnahan siis haukkuu ulkona kaikki toiset koirat ja mahdollisesti koiralta näyttävät varjot ja matkalaukut.

Kommentoikaa toki, ideoita?

Leikkiä Pessin kanssa joulun jälkeen

Kokeilenpa Picasan BlogThis-ominaisuutta ja lähetän tällaisen kuvan, jota ei ole aiemmin näkynyt. Vierailevana tähtenä Pessi, jonka kanssa Citna leikki 28.12.2008. Citna on ilmeisesti vähän paisunut, kun muistini väittää että ne olivat joskus saman kokoisia :)

Kopin otto

En olisi uskonut, että Citna oppisi noin nopeasti ottamaan koppia. Meni ehkä vartti opettaa Helkan kanssa kopinottoleikki pallon ja namien kanssa.

Aluksi heittelimme Helkan kanssa palloa keskenämme ja kehuimme Citnaa, kun se nappasi pallon ilmasta. "Hae lelu" on jo ennestään tuttu ja lelun tuomalla Citna sai palkinnoksi palasen makkaraa Helkalta jokaisen kopin jälkeen. Leikin jälkeen Citna oli kovassa vauhdissa ja kun pallon sijasta heitettiin makkaranpalanen, niin Citna koppasi senkin ilmasta. Kopin otto opetettu!

Käytiin aiemmin päivällä kävelemässä viitisen kilometriä (grilliltä hampurilaista) Citnan ja Helkan kanssa, brr. Oli vähän pakkasta, mutta hyvin sujui. Toivottavasti Citnallakin väsyttää huomenna edes vähän.

Hyvää uutta vuotta!

Näin on vuosi vaihtunut ja Citna kokenut ensimmäiset raketit. Illalla palatessani reissusta kotiin sain huomata, että citna ei hätkähtänyt sisällä edes isoista, läheltä kuuluvista pamauksista. Ainut ilotulite, joka piti "kysyä" turvalliseksi oli viheltämällä liikkuvat ilotulitteet. Niille pari puhahdusta jotka loppuivat "Citna, ei mitään" toteamukseen. Toteamusta on käytetty aiemmin rappukäytävästä sisälle kuuluviin ääniin, jotka Citna on haukkunut ja yleensä haukkuminen loppuu tähän. Yöllä sitten herättiin siihen, että Citna haukkui makkarin seinää muristen, naapurithan ne siellä kuulostivat viettävän railakkaita uuden vuoden bileitä. Tähänkin riitti toteamus sängystä.

Aamulla (myöhään) Citna päätti herättää koko talon ystävällisesti kurkkimalla makkarin ikkunasta ulos ja räyhääämällä jollekin mitä siellä näki. Taisipa siellä olla koiria aamulenkillä kun niin piti puhkua ja puhista. Muistetaan siis vastaisuudessa laittaa verhot kiinni :)

Kynsienleikkuu

Kynsien leikkaaminen on ollut melkoinen kummitus tähän asti. Helkan äiti onneksi jaksoi joulureissun aikana räplätä Citnan tassuja niin nyt se antaa tassun ihan mielellään… ainakin kunnes kynsisakset otetaan esille. Herkuilla houkuttelemalla Helka sai jo pari kynttä leikattua koiran antaessa melkein vapaaehtoisesti.

Tällä hetkellä on kaksi tapaa leikata kynnet: houkuttelemalla "vapaaehtoisesti" pari kynttä illassa tai ottamalla koira syliin ja leikkaamalla kaikki kerralla. Jälkimmäisessä saattaa tulla muutamia pitkiä naarmuja käsiin, mutta saapahan kaikki kynnet kerralla. Toisaalta melko työlästä. Ehkäpä se oppii vielä, että ei se niin kamalaa ole, jos antaa leikata vapaaehtoisestikin.

Joulureissu ohi

Reissu on ohi ja kotimatka odottaa. Maaseutu on koiralle aivan erilainen ympäristö kuin kaupunki. Toisen koiran saa leikkiä koko ajan (tai silloin kun Miro jaksaa) ja ulos pääsee pitkiksikin ajoiksi.

Omasta puolesta oli melko rauhallista ja meinasi välillä olla tylsäkin. Hauvat ovat ihan eri otuksia maalla kun ei tarvitse itse huomioida koiraa niin paljoa. Ihana kuitenkin päästä oman kodin rauhaan ja omaan sänkyyn. Citnakin pääsee nukkumaaan taas sängyn alle.

Kirjoitan tätä muuten kännykällä kotimatkalla, saa nähdä miten onnistuu. Toivottavasti Helkakin kirjoittaa jotain reissusta. Paremmat kuvatkin olisivat kivoja.

Lomareissu

On taas kulunut luvattoman pitkä aika edellisestä päivityksestä. Koirasta on tullut käytännössä aikuinen ainakin ulkonäön puolesta. Sisäsiistiksi Citnaa ei voi vielä sanoa, mutta sitä lukuunottamatta se on erittäin hieno koira. Citna on jättänyt melko lailla kaikki huonekalut ja irtotavarat rauhaan, kun sille on koko ajan tarjottu puruleluja. Se on aivan uskomattoman huomionkipeä koira ja on aivan innoissaan kun sen kanssa leikkii vetolelun kanssa.

Lähdimme Helkan ja Citnan kanssa lomailemaan Helkan kotipuoleen maaseudulle ja viettämään joulua. Maalla Citna saa leikkiä parivuotiaan suomenlapinkoirapojan Miron kanssa ja melkein koko ajan joku jaksaa olla leikkikaverina.

Miro haukkuu silloin tällöin ilman mitään ilmeistä syytä (ehkä reagoi johonkin ääneen ulkoa?) ja se on Citnasta aivan käsittämätöntä. Citna pomppaa aina ylös ja on erittäin tarkkaavaisena ja saattaa varalta haukahtaa itsekin. Toivottavasti Citna ei opi haukkumaan Mirolta. :p

Yritänpä ehtiä laittamaan kuvia ja lisää kuulumisia hauvvasta piakkoin.