Uimista

Käytiin vähän kokeilemassa, mitä citna tuumaa järvestä ja uimisesta. Otin rannalla kengät pois ja lähdin itse edeltä kahlaamaan, Citna tuli pari askelta perästä ja pomppas pois "täällä onkin MÄRKÄÄ!" Vähän aikaa kierteli ja kaarteli rannikolla ja tais siinä haukahduskin päästä. Hetken kuluttua tuumas, että ehkä tässä voi kahlata. Siinä vaiheessa kun olin niin syvällä, ettei Citna enää päässyt luokseni kahlaamalla alkoi kamala meteli ja komennus. Rantavedestä yritti pieni paimenkoira karjua äiskälle, ettei saa mennä niin syvälle! Ei saa mennä sinne! Lopulta rohkeus voitti ja pieni koira lähti uimaan ja kiersi ympyrän ympärini ja palasi rannalle. Takaisin tuli, kun näytin jotain pohjasta löytämääni kasvia, mutta sitten Citna säikäytti kunnolla: kesken uinnin laittoi koko kuononsa veden alle yrittäen onkia sitä kasvia. Jostain syystä sitten tuli rannalle kiirus koiralla. Saimme sitten seuraa rannalle, joten tähän jäi ensimmäinen uintireissu.

Tässä vielä Joonaksen ikuistama hetki Citnan ekasta uintikerrasta: