Aiemmin tässä kuussa käytiin äitini luona maalla tutustumassa suomenlapikoira Miroon. Tutustuminen aloitettiin sillä, että kävin jututtaan Miroa ennen kuin otin Citnaa pois autosta. Oli muuten aika valtavankokoinen karvakasa, en muitanutkaan että Miro on niiin iso poika :D Sitten äiti otti Miron hihnassa ulos ja hain itse pikkuisen autosta. Citna aloitti kauhean räyhäämisen kun huomasi toisen koiran. Vähän aikaa räyhättyään Citna uskalsi vihdoin käydä tutkimassa siskon ja veljen huomattuaan toisen olevan kiinni. Miro huomasi toisen pelkäävän ja yritti tehdä itsestään pienen, että pääsisi tervehtimään pikkuista. Citnan käytyä nuuhkimassa pariin kertaan Miroa ja tilanteen rauhoituttua otin Citnan lähelleni ja päästettiin Miro irti. Hienosti Miro luki Citnan eleitä ja ainakun pikkuista alkoi Miron mielestä liikaa jännittää tilanne, Miro lähti toiseen suuntaan ja kävi merkkaamassa vähän matkan päässä reviiriään.
Lopputuloksena reissu meni tosi hienosti, nukahtivat molemmat samaan huoneeseen ennen kuin itse olin valmis menemään nukkumaan. Aiemmin olin ajatellut ottavani Citnan eri paikkaan nukkumaan kuin Miron, mutta kun nukkuivat jo nätisti niin annoin olla. Sisällä Miro käyttäytyi ylirauhallisesti ja ulkona taas Miro olisi halunnut leikkiä. Citnan mielestä Miron kanssa ulkona pystyi leikkimään ainoastaan niin, että Miron perässä voi juosta, mutta kun Miro juoksee perässä niin sitten äkkiä terassille, jonne Miro ei juossut.
Aiemmin pelkäämäni tilanne koirat + ruoka meni täysin erilailla mitä olin kuvitellut. Molemmat koirat olivat sisällä kun oltiin syömässä ja itseltäni tipahti vahingossa ruokaa lattialle. Kuvittelin että Miro olisi isäntänä tuumannut että ruoka kuuluu sille, mutta ei, Citna ryntäsi paikalle salamana ja Miro vaan huokaisi pöydän alta. Annoin sitten erikseen Mirollekin hienosta käyttäytymisestä. Ruokailun lopuksi annoin molemmille koirille lautasen putsattavaksi ja jäin itse koirien väliin vahtimaan tilannetta. Molemmat ensin nuolivat omaa lautastaan ja sitten vaihtoivat yhteisymmärryksessä. Äiti arveli, että tälläisen odottamattoman anteliaisuuden takana oli se, että molemmat koirat olivat nähneet minun antavan molemmille herkkuja aiemmin taskustani ja näin sitten Miro olisi ymmärtänyt että toisenkin pitää saada. Voi pitää ihan hyvin paikkaansa, sillä annoin Citnalle levähdystaukoja sillä, että tein Miron kanssa toko-juttuja, joita oli tapana tehdä kun asuin vielä kotona. Ja sitten tahdoin aina välillä myös Citnaa tulemaan luokse ja silloin nami meni Miron kuonon ohi Citnan suuhun.
Koulutuksesta mainitaan sen verran, että aloitetaan koirakoulu tiistaina. Tähän mennessä kotona on harjoiteltu lähinnä "ei ota", seisomista ja vähän jo maahan -käskyäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti