Päivän ensimmäisen luennon jälkeen (8-10) tulin takaisin kotiin ja totesin Citnalla olleen tylsää. Olkkarin sohvapöydälle oli unohtunut suihkepullo, kuulakärkikynä, nenäliinoja ja suttupaperi. Nämä esineet löytyivät pureskeltuina lattialta ja suihkepullossa ollut vesi ei ihan ollut pysynyt suihkepullossa. Myös pöytäliina oli lähtenyt liikkeelle, se oli vain juuri ja juuri pyödällä.
Eipä siinä sitten auttanut kuin siivota jäljet ja mennä koiran kanssa ulos siksi aikaa mikä jäljellä oli. Käytiin leikkimässä pallolla aidatulla alueella vähän matkan päässä, ehkä vähän helpotti Citnankin turhautumista. Vaikka kotiin palatessa Citna meinasikin ulkona, että hän voisi leikkiä vielä talkkarinkin kanssa.
Opiskelemaan kuitenkin täytyi palata ja Citna joutui olemaan puoli kahdestatoista seitsemään taas yksin. Tällä kertaa ei löytynyt tuhoja, mutta koira löytyi sohvalta. Citna juoksi ympäri sohvaa päästellen sellaista hassua ikinää ja ilmeisesti yritti löytää sopivaa paikkaa laskeutua alas. Olisikohan päivänaikana tullut huonosti sohvalta alas, koska aiemminkin on jäänyt merkkejä siitä, että sohvalla on käyty. Hankalaa sinänsä, kun tuota sohvaa on vaikea suojatakaan mitenkään niin ettei se sinne pääsisi.
Todettiin myös tänään, että kylmä kaurapuuro on aika liisterimäistä. Citna ei ollut syönyt sille jätettyä kaurapuuroa ja nyt katsottaessa se sitä maisteli. Ilmeisesti maussa ei ollut vikaa vaan koostumuksessa :D Citna varovasti veti pikkuisen palasen etuhampaillaan puuroa ja sitten mässytti sitä hyvin työlääntyneen näköisenä. Jäi sitten puuro syömättä kun oli niin tahmaista :) Seuraavalla kerralla pitää muistaa tarjota puuro haaleana, ei kylmänä.
Lisäys: Kaurapuuron ominaisuudet olivat kummalliset haaleanakin. Se ei lähde kiposta nuolemalla, sitä ei oiken voi purra ja jos haukkaa niin sitten se tarttuu kuonoon. Jäi sitten ihmettelyn asteelle seuraavanakin aamuna syöminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti